Faktantarkistus: Kaataako Oatly sademetsiä?
Tällä viikolla netissä on levinnyt kuva, joka kertoo kauramaitojätti Oatlyn omistajan kaatavan sademetsiä ja korottavan Ruotsin esikaupunkialueiden vuokria. Pillastuneet vegaanit ja intohimoiset lihansyöjät (hähää! eipäs ollut eettistä se teidän kasvisruokanne!) ovat jakaneet kuvaa tuhatmäärin ja kertoneet vaihtavansa Oatlyn tuotteet milloin mihinkin.
Mitäs täällä tapahtuu? Kaataako Oatlyn omistaja oikeasti sademetsää? Ja miten Ruotsin vuokrat liittyvät mihinkään?
Meemikuvia on kiva tehdä ja kerätä niille klikkejä. Tässäkin tapauksessa on jätetty asian selvittely puolitiehen ja lähdetty hakemaan nopeaa tunnereaktiota. Luulitte olevanne hyviä, olettekin pahoja!
Harhaanjohtava meemikuva perustuu sille, että yhdysvaltalaisen pääomasijoitusyhtiö Blackstonen omistama Blackstone Growth on ostanut osuuden Oatlyn osakkeista. Blackstone on maailman suurimpia rahoitusalan yrityksiä. Vuonna 2017 sen liikevaihto oli reilut 7 miljardia yhdysvaltain dollaria. Pelkästään vuonna 2016 Blackstone teki 26 yrityskauppaa. Blackstonen koko geimi on ostaa ja myydä yrityksiä, sijoittaa rahaa lupaaviin yrityksiin ja saada ne kasvamaan mahdollisimman suuriksi. Se on kylmää bisnestä. Matematiikkaa, jossa halutaan sijoitetuille rahoille mahdollisimman suuri kasvu. Blackstone Growth keskittyy sijoittamaan nopeasti kasvaville teollisuudenaloille. Sen toiminnassa ovat mukana muun muassa Oprah Winfrey ja Natalie Portman.
Kuten kaikki suuremmat kasvuyritykset, myös Oatly kerää rahaa rahoituskierroksilla eri sijoittajilta. Heinäkuussa 2020 rahoituskierroksella rahoittajaksi lähti Blackstone Growth. Blackstone Growthista tuli rahoituskierroksen myötä Oatlyn vähemmistöomistaja. Vuonna 2019 Oatlyn liikevaihto oli 200 miljoonaa dollaria. Heinäkuussa rahoittajat lisäsivät pottiin 200 miljoonaa lisää. Pääoma moninkertaistui kertarysäyksellä, sillä liikevaihto ei ole sama asia kuin pääoma. 200 miljoonalla Blackstone Growth sai noin 10 % omistuksen Oatlyn osakkeista. Sellaisella omistuksella ei saa juuri sananvaltaa yrityksen toiminnassa. Eikä Blackstone Growth siihen ole osoittanut kiinnostustakaan. Se sijoittaa Oatlyyn, koska yritys tuottaa.
Mihin Oatly tarvitsee lisää rahaa? Mihin nyt sijoitetut rahat menevät?
Kasvimaidot vievät aggressiivisesti tilaa eläinperäisiltä maidoilta. Pelkästään vuonna 2018 Yhdysvalloissa lehänmaidon myynnistä suli pois miljardi dollaria kuluttajien siirtyessä kasvimaitoihin. Oatlyn on ollut vaikea saada jalkaa oven väliin kilpailluille Yhdysvaltojen markkinoille. Uuden rahoituksen tarkoituksena on saada Oatlylle lisää tuotantoa, luoda työpaikkoja Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Oatly pyrkii avaamaan uusia tuotantolaitoksia eri puolille maailmaa, jotta sen tuotteet olisivat paremmin saatavissa kaikkialla. Rahaa käytetään myös uusien tuotteiden kehitykseen. Oatly ilmoittaa pyrkimyksekseen kestävämmän ruokakulttuurin luomisen ja planeetan tulevaisuuden turvaamisen.
Onko sillä väliä, miten tällainen pyrkimys rahoitetaan? Oatlyn toimitusjohtaja Toni Pettersson kertoo Blackstone Growthin valikoituneen partneriksi “because of their tremendous resources and unique reach.” Valtavat resurssit = rahaa. Pettersson jatkaa, että Blackstonen kaltaisen sijoitusyhtiön kiinnostus Oatlysta on selkeä merkki siitä, että maailma on suuntaamassa uuteen, kestävämpään suuntaan. Tästä trendistä on merkkejä kaikkialla sijoitusmaailmassa. Yhä useampi sijoittaja haluaa sijoittaa nimenomaan vastuullisiin tuotteisiin. Se ei johdu siitä, että pääomalle olisi yhtäkkiä herännyt korkea moraali, vaan siitä, että vastuullisuus on hyvää bisnestä. Kun kuluttajat vaativat läpinäkyvyyttä ja oikeita tekoja vihrerpesun sijaan, on pääomalle kannattavaa sijoittaa rahat yrityksiin, jotka mielletään vastuullisiksi.
Mutta onko Oatly enää vastuullinen, jos se ottaa rahaa Blackstone Growthilta? Entäs ne sademetsät ja Ruotsin vuokrat?
Oatlyyn sijoittanut Blackstone Growth on siis osa Blackstone-yhtiötä. Mutta vain pieni osa. Blackstonen yhteys sademetsän tuhoamiseen perustuu uutiseen, joka kertoo Blackstonen suoraan omistavan kymmenen prosentin osuuden yrityksestä, joka rakentaa valtatietä Amazonin sademetsään. Tieprojektiin osallistuu myös toinen yritys, josta Blackstone omistaa 40 %.
On perseestä rakentaa tietä sademetsään, tietysti. Mutta Amazonin kaataminen on itse asiassa hyvin monen mutkan ja dollarin päässä Oatlysta. Yksi maailman suurimmista pääomasijoittajista sijoittaa molempiin. Siinä koko yhteys.
Ja ne ruotsalaisten vuokrat sitten. Blackstone on yksi maailman suurimpia kiinteistöomistajia. Sen kiinteistöjen arvo on noin 154 miljardia yhdysvaltain dollaria. Blackstone omistaa kiinteistöjä mm. Ruotsissa. Vuokranantajana Blackstonea on muun muassa syytetty vuokralaisten häätämisestä, jos vuokrat jäävät rästiin. Se ei tietenkään ole ok, mutta mitä muuta kasvottomalta pääomasijoitusyhtiöltä voi odottaa?
Iso kuva vai tunteellinen valinta?
Eläisimmepä jo täydellisessä maailmassa, jossa jokainen yritys toimii vastuullisesti, kestävästi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaan! Olisipa kapitalismi kaatunut ja tuotteet tuotettaisiin reilusti ja kestävästi! Vielä ei olla kuitenkaan siellä. Tietenkään Blackstonen ei pitäisi kaataa sademetsää tai häätää vuokralaisia, mutta niin kauan kuin Oatly toimii kapitalistisessa järjestelmässä, sille jää vähän vaihtoehtoja. Kannattaa muistaa, että Blackstone Growth ei olisi heittänyt Oatlyyn sijoittamaansa rahaa roskiin, jos Oatly ei olisi ottanut sitä vastaan. 200 miljoonaa olisi sijoitettu jonnekin muualle, eikä ole mitään takeita siitä, ettei sitä olisi sijoitettu vauhdittamaan esimerkiksi ongelmissa räpiköivää eläinteollisuutta. 200 miljoonaa Oatlylle on pois jostain muusta.
Ja mitkä ovat vaihtoehdot? Olisivatko nyt suuttuneet kuluttajat ostaneet Oatlya 200 miljoonan pääoman edestä, jos Blackstonen sijoitusta ei olisi otettu vastaan? Olisiko Oatlyn tuotanoa voitu skaalata niin paljon, että kasvu olisi edes mahdollinen? Blackstonen rahoituksen avulla Oatly leviää yhä useamman marketin hyllylle ympäri maailman.
Kuluttajalla ei ole epätäydellisessä maailmassa kuin keskinkertaisia ja huonoja vaihtoehtoja. Yhtään kauramaidon tuottajaa ei omista 100 % vegaaninen ja vastuullinen yritys. Valion omistavat suomalaiset maidontuottajat ja kaikki tuotot menevät osuuskuntien kautta maitotiloille. Plantin takana on pääasiassa maitotuotteita tuottava norjalaisomisteinen Kavli, Kaslinkin takana on 1,6 miljardin euron liikevaihtoa pyörittävä Fazer.
Kuluttajalle jää valta päättää, minne euronsa kantaa. Mitä tahansa tuotteita saa olla ostamatta, mutta valinnat kannattaa tehdä perusteellisen tiedon, ei meemikuvien pohjalta tai fiiliksellä. Ei myöskään kannata liioitella oman ostokäyttäytymisen merkitystä isossa kuvassa – ihminen saa osaa aika monta litraa kahvimaitoa, ennen kuin se kerryttää yritykselle 200 miljoonaa pääomaa. Iso kuva unohtuu helposti keskellä tunnekuohua. Sademetsä herättää tietysti tunteita. On helppo raivostua sademetsien puolesta ennen kuin asiaa edes tutkii perusteellisemmin, mutta kannattaa miettiä kenen laariin kohut satavat. Onko voittajana lehmänmaitobisnes, jos kuluttajat mutulla irtisanoutuvat kasvimaitobrändistä?
Blackstone Growthin raha Oatlylle ei ehkä tule miellyttävimmistä mahdollisista lähteistä, mutta valitettavasti isot rahasummat harvoin tulevat. Ainakin voidaan olla tyytyväisiä siitä, että nyt raha käytettiin Oatlyn toimintaan eikä sademetsien raivaamiseen. Uuden rahoituksen turvin Oatly voi kasvattaa markkinaosuuttaan Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Se tarkoittaa vähemmän juotua lehmänmaitoa, vähemmän ilmastopäästöjä, vähemmän eläinten kärsimystä ja kuolemaa ja vähemmän rahaa eläinteollisuudelle.
