Kaupallisessa yhteistyössä Oatlyn kanssa.
Voihan vuustokuutio. Tunnen kuinka takaraivoa alkaa kiristää, kun törmään kaupan hyllyllä jälleen kerran typerästi nimettyyn vegaaniseen tuotteeseen. Vuusto, eli vegaaninen juusto, on ehdottomasti inhokkitermini. Muita verenpainetta nostattavia termejä ovat vuffinssi, veikkele ja vizza, eli muffinssin, leikkeleen ja pizzan vegaaniset versiot. Uudet pohjat veti hiljattain Pikku Kakkonen, joka esitteli vegaanisen hampurilaisen, eli vempurilaisen. Please stop! Won’t someone please think of the children!
Sanoilla on väliä. Vuonna 2019 Suomessa käytiin vääntö kasviliha-termistä. Ympäristöterveyshuolto kielsi sanan käytön, sillä sen katsottiin harhauttavan kuluttajia, jotka eivät voineet päätöksen mukaan ymmärtää, että kyseessä ei ollut liha. EU-tasolla taistelua käytiin vegeburgereiden ja nakkien kohtalosta vuoden 2020 aikana. Vegetoimijoiden aktiivisella kampanjoinnilla meppien huomio kuitenkin saatiin herätettyä, ja äänestyksessä vegeburgeri, kasvismakkara, kasvispihvi ja kasvispyörykkä pelastuivat.
Yhtä hyvin ei kuitenkaan käynyt kasvipohjaisille lehmänmaitoa korvaaville tuotteille.
Alkuvuodesta 2021 EU:n trilogit, eli parlamentti, neuvosto ja komissio, käsittelevät muutosesitystä 171. Toteutuessaan se kieltäisi kasviperäisiltä tuotteilta kaiken maitotuotteisiin liitettävän kielenkäytön, pakkaukset sekä kuvituksen. Kansankieliset ilmaukset kuten “kauramaito” tai “kaurakerma” on jo kielletty virallisissa yhteyksissä (se on kaurajuomaa huom. tai tosi kätevästi ilmaistu ruokakerman tapaan käytettävä kauravalmiste).
Tähän asti vegetuotteissa on saanut kuitenkin kertoa sen, mihin niitä voi käyttää. Jos muutosesitys 171 menisi läpi, jatkossa kauravalmisteesta ei saisi kertoa edes sitä, että sitä voi käyttää ruokakerman tapaan. Muutosehdotus kieltäisi toteutuessaan vegaanisten tuotteiden markkinoinnin maitotuotteisiin yhdistettävillä termeillä kuten kermainen, tai faktapohjaisilla toteamuksilla, kuten ei sisällä maitoa tai laktoositon. Kiellettyä olisi myös maitoa visuaalisesti muistuttavien kasvipohjaisten tuotteiden kuvien käyttö, esimerkiksi kasvipohjaisen valkoisen juoman kaataminen murojen sekaan tai valkoinen vaahto cappuccinossa.
Mitäs typeryyttä tämä tällainen on? Muutosesitys 171 on mitä todennäköisimmin maitolobbareiden projekti. Esityksen taustatahot eivät ole selvillä, mutta kun muutosesityksen puolesta äänestettiin ensimmäisen kerran, maitolobbarit iloitsivat asiasta avoimesti. Virallisen selityksen mukaan uudella muutoksella haluttaisiin suojella kuluttajia. Lobbareiden mukaan ihmiset hämmentyvät, jos kasvipohjaista tuotetta verrataan maitotuotteeseen.
Kaiken maailman käärmeöljykauppiaiden soheltaessa pitkin somea kuluttajia täytyy tietysti suojella harhautuksilta. Jos kukaan ei estäisi, yritykset tietenkin sumuttaisivat ihmiset ostamaan vaikka mitä roskaa, ja on tärkeää säädellä sitä, millaisilla termeillä tai väitteillä asioita saa mainostaa. On tärkeää, ettei tuotteiden esimerkiksi väitetä olevan jotain, mitä ne eivät ole.
Mutta tällaisesta suojelusta ei ole kyse muutosesitys 171:ssä. Kukaan ei nytkään mainonnassa väitä kaurajuoman olevan maitoa, eikä niin haluta tehdä jatkossakaan. Vegaanisille tuotteille haluttaisiin vain reilu mahdollisuus kilpailla avoimilla markkinoilla ilman, että toinen teollisuudenala käyttää EU:ta työkalunaan kilpailun vaikeuttamiseen.
Ainoa mitä ehdotuksella todella halutaan suojella on maitoteollisuus. Mutta mikä on se hinta, joka muutosesityksellä 171 olisi?
Häviäjänä on ilmasto, eli lopulta jokainen meistä
Mitä oudommalta jokin tuote kuulostaa, sitä vaikeampi siihen on tarttua. Sanojen tehtävä olisi tehdä maailmasta ymmärrettävämpi, ei vaikeammin lähestyttävä. Vannoutuneet vegaanit varmasti löytävät haluamansa ruoat riippumatta siitä, millä nimellä niitä kutsutaan. Mutta minä olen huolestunut fleksaajista.
Kaikkein merkittävintä ja nopeinta muutosta ruokakulttuurissa ajavat nimittäin ne sekasyöjät, jotka nyt valitsevat yhä useammin vegetuotteita eläinperäisten tilalle. Fleksaajien elämä ja kestävät valinnat pitää tehdä mahdollisimman helpoksi, ei vaikeuttaa niitä turhaan. Ja tähän kiteytyy myös se, miksi tämänkertainen maitohulluttelu on niin vaarallista: jos tuotteen nimestä ei ymmärrä mikä se on, eikä paketin kyljessä saa kertoa mihin sitä kannattaa käyttää, vaikeutuu vegeilystä kiinnostuneiden fleksaajien elämä merkittävästi.
Ilmastokriisin maailmassa kestäviä valintoja pitäisi kaikin keinoin helpottaa, ei vaikeuttaa. EU:lla on oma ilmastotavoite, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, joka pyrkii tekemään Euroopasta ensimmäisen hiilineutraalin maanosan vuoteen 2050 mennessä. Tähän tavoitteeseen ei päästä, jos ruoan päästöjä ei saada vähennettyä. EU:n oma ilmasto-ohjelma on ristiriidassa nyt esillä olevan muutosesityksen kanssa. Muutosesitys kieltäisi mainonnassa ja pakkauksissa vegaanisten tuotteiden ilmastopäästöjen vertaamisen maitotuotteisiin, mikä taas vaikeuttaisi ihmisten mahdollisuuksia tehdä ilmastokestäviä valintoja.
Meidän pitäisi olla huomattavasti huolestuneempia planeetan kantokyvystä kuin siitä, vähenevätkö maidontuottajien tulot parempien kasvipohjaisten tuotteiden vallatessa markkinat.
Nyt käydään keskustelua myös siitä, pitääkö kaikilla olla samat säännöt. Eläinperäisten tuotteiden nimet eivät kerro rehellisesti sitä, mitä tuotteet sisältävät. Jos kaurajuomaa ei saa enää esittää valkoisena nesteenä, katsotaanko sitten tarkemmin eläinperäisten tuoteidenkin nimiä? Kelpaako nimeksi enää esimerkiksi nakki? Ehei, rehellinen kuvaus olisi “possua tungettuna suoleensa”. Entäs sitten lihapulla, kun todelllisuudessa kyseessä on kanannahkapulla? Entä pitäisikö reiluuden nimissä lehmänmaitopurkkeihin kirjoittaa: “Tarkoitettu vasikoille, sopii myös osalle ihmisistä ilman vatsaoireita?”
Ihmiset eivät ole tyhmiä. Vaikka lihapullassa on 0 % pullaa ja mummon muusissa 0 % mummoa (toivottavasti), ei kukaan hämmenny nimistä. Hot dogia syödessämme emme ajattele syövämme koiraa ja on selvää, että hedelmäliha on hedelmää, ei eläintä. En myöskään usko, että ihmiset eivät ymmärtäisi juovansa kaurajuomaa, vaikka se olisi pakattu maitopurkkia muistuttavaan tötsään ja siinä lukisi ei sisällä maitoa.
Asiaan ehtii kuitenkin vielä vaikuttaa. Mepit ovat jo äänestäneet muutosehdotuksen puolesta, mutta trilogeissa komissio ja neuvosto voivat vielä pysäyttää sen. Vegeasioita puolustava järjestö ProVeg kerää yhdessä Oatlyn ja Upfieldin kanssa nimiä vetoomukseen, jolla pyritään pysäyttämään muutosesitys 171. Vetoomuksen allekirjoittamiseen kuluu aikaa muutama sekunti ja sen vaikutukset voivat olla valtavat. Jos maitotuotteiden kulutus saataisiin edes puolitettua EU-alueella, ilmastovaikutukset olisivat valtavat. Sitä kohti meidän pitää kurkottaa, ei suojella kuolevaa teollisuudenalaa.
Allekirjoita vetoomus ja jaa linkkiä eteenpäin: