Aina välillä kuulee ihmettelyä siitä, miksi vegaanit lihan lisäksi jättävät lautasiltaan ja juomalaseistaan pois myös maidon ja juuston. Moni perustelee ihmetystään kuvitelmalla siitä, että “eihän maidontuotannossa tapeta eläimiä”. Käyn tässä läpi maidon eläineettisiä- ja ilmastokysymyksiä. Maito ei ole lainkaan niin viaton kuin usein kuvitellaan.
Kuoleeko maidontuotannossa eläimiä?
Yllättävän moni aikuinenkin ihminen kuvittelee, että lehmistä tulee maitoa automaattisesti ja itsestään. Näin ei kuitenkaan ole. Kuten kaikkien muidenkin nisäkkäiden, lehmän pitää saada poikanen, jotta lehmästä tulee maitoa. Kaikilla nisäkkäillä maidontuotanto käynnistyy poikasen syntymän jälkeen ja jatkuu vain jonkin aikaa, ei loputtomasti.
Eläintuotannossa tämä prosessi tietenkin yritetään tehostaa huippuunsa. Jalostuksen seurauksena naudat tulevat sukukypsiksi nykyään jo kahdeksan kuukauden ikäisinä. Maidontuotannon palvelukseen valjastettu hieno keinosiemennetään ensimmäisen kerran noin 15 kuukauden ikäisenä ja pyrkimys on, että se poikisi ensimmäisen kerran noin kaksivuotiaana. Hieho saatetaan siis raskaaksi vastoin sen omaa tahtoa. Ihminen päättää, koska hieno keinosiemennetään ja ihminen ottaa vasikan ja lehmän kehon omaan käyttöönsä.
Ihmisen ja lehmän raskaus on saman mittainen, noin yhdeksän kuukautta. Synnytettyään emo imettää vasikkaansa luonnonoloissa 6–10 kuukautta. Eläintuotannossa vasikka vieroitetaan emästä alle vuorokauden ikäisenä, jotta emon maito ei mene “hukkaan” vasikassa, vaan lypsäminen voidaan aloittaa nopeasti ja kaikki maito saada talteen ihmisten käytettäväksi. Vastasyntyneen vasikan ja emolehmän erottaminen toisistaan on kummallekin eläimelle stressaava kokemus. Eläintuonannossa lehmäemot saattavat ammua vasikkansa perään pitkiäkin aikoja, ne voivat vähentää syömistään ja saattavat jopa pidätellä maitoaan lypsyllä.
Sen jälkeen, kun vasikka on erotettu emostaan, vasikat valikoidaan. Hiehot otetaan maidontuotannon käyttöön, eli niistä kasvatetaan lypsylehmiä, jotka saavat omat vasikkansa noin kaksivuotiaina. Sonneja ei kuitenkaan tarvita maidontuotantoon yhtä paljon kuin hiehoja, joten suurin osa sonnivasikoista päätyy lihaksi. Vasikanlihaa varten kasvatettavat vasikat teurastetaan kahdeksan kuukauden iässä.
Jatkuva keinosiemennyt, raskaudet, synnytyksen, vasikoiden vieminen emolehmiltä ja lypsäminen on lehmien keholle rankka rääkki. Nautoja teurastetaan Suomessa vuosittain noin 270 000 yksilöä. Niistä ylivoimaisesti suurin osa on maitoteollisuuden “sivutuotteita”, eli lypsylehmien vasikoita, loppuun kuluneita lypsylehmiä ja siitossonneja.
Maidontuotannossa käytetyt lehmät teurastetaan noin viisivuotiaina. Luonnossa lehmät voivat elää jopa 20-vuotiaiksi ja Guinnesin ennätystenkirjan mukaan maailman vanhin lehmä on 48-vuotias. Vaikkei lehmä siis kuole maidontuotantoon välittömästi, ei ole totta väittää, ettei maidontuotanto aiheuttaisi eläimille turhaa kärsimystä ja ennenaikaista kuolemaa.
Kaikki tämä pätee myös juustoon. Yhden juustokilon valmistamiseen kuluu noin kymmenen kiloa maitoa. Jos pitäisi valita, juoko litran maitoa vai syökö kilon juustoa, valinta on helppo. Juustokilossa maidon eettiset ongelmat nimittäin kymmenkertaistuvat. Vielä helpommalla toki pääsee jättämällä sekä maidon että juuston pois lautaseltaan.
Lehmät eivät ole ainoa maidon- ja juustontuotannossa kärsivä eläinlaji. Suomessa vuohenlihalle tai -maidolle ei juuri ole markkinoita, mutta vuohenjuusto on monien herkku. Koska vuohenlihalle ei ole markkinoita, vuohia ei kasvateta turhaan edes kahdeksan kuukauden ikään, toisin kuin sonnivasikoita. Vuohenmaidon tuotannossa muutamat naaraat säästetään jatkamaan maidontuotantoa, mutta pukkikileille ei ole käyttöä. Ne teurastetaan muutaman tunnin ikäisinä ja ruumiit poltetaan, koska niille ei ole muuta käyttöä. Luonnossa vuohi voi elää jopa 20-vuotiaaksi.
Miksi maito ja juusto ovat ilmastolle niin pahaksi?
Maailman ruoantuotannon suurin yksittäinen päästölähde on naudantuotanto. Vaikka naudantuotannon päästöissä on eroja tuotantotavasta riippuen, sen päästöt ovat aina korkeat. Päästöt koskevat sekä lihaa että maitotuotteita: maitoa, juustoja ja esimerkiksi jugurtteja. Kovat päästöt syntyvät lehmän ruoansulatusjärjestelmän vuoksi. Se tuottaa metaania, joka on ilmastolle huomattavasti haitallisempaa kuin hiilidioksidi. Yksinkertaistetusti sanottuna maailman 1,4 miljardia lehmää röyhtäilevät ja pierevät planeetalle ilmastoa lämmittäviä kaasuja. Naudantuotanto myös rehevöittää vesistöjä sekä kuluttaa maa- ja vesivarantoja moninkertaisia määriä kasvintuotantoon verrattuna. Jos verrataan lehmänmaidon ja kasvimaitojen ympäristövaikutuksia, häviää eläinperäinen maito räikeästi joka sektorilla.
Jotta kauppaan saadaan myyntiin yksi kilo naudanlihaa, sen tuotantoon täytyy käyttää ensin 15 500 litraa vettä. Kiloon perunaa vettä kuluu 290 litraa. Juuston ilmastovaikutukseen pätevät kaikki samat asiat kuin naudanlihan tuotannon ja siksi juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan. Naudanlihan ilmastovaikutus on keskimäärin 13 kg CO2/lihakilo, mutta esimerkiksi soijan ilmastopäästöt ovat vain noin 1 kg CO2/kilo. Luonnonvarakeskuksen arviossa suomalaisen juuston ilmastovaikutuksen arvioidaan olevan 5–15 kg CO2/juustokilo, globaalilla mittakaavalla tarkasteltuna juuston hiilijalanjäljeksi on arvioitu noin 23 kg CO2/juustokilo. Juuston ilmastovaikutukset johtuvat suurimmaksi osaksi käytetyn maidon määrästä.
Juustontuotantoon kuluu myös paljon maata. Juuston maapinta-alan kulutuksen lasketaan globaalilla tasolla olevan kolmanneksi maaintensiivisin proteiininlähde. Tällä hetkellä puolet maapallon asuinkelpoisesta maasta käytetään ruoantuotantoon – siitä 77 prosenttia kuluu eläintuotantoon sisältäen rehuntuotannon ja 23 prosenttia ruoan tuottamiseen suoraan ihmisille. Jos nämä alueet siirtäisi maailmankartalle, veisi eläintuotanto koko Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereiden kokoisen maa-alueen.
Jos rajallisilla maa-aloilla tuotetaan pääasiassa kasviperäistä ruokaa, pystytään sillä ruokkimaan neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin jos sama alue käytetään lihantuotantoon. Jos ruoantuotannossa luovuttaisiin eläintuotannosta ja korvattaisiin kaikki ihmisten tarvitsema ravinto kasvituotannolla, maailman hiilidioksidipäästöt laskisivat 28 prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna. Jos luovuttaisiin viidestäkymmenestä prosentista eniten päästöjä aiheuttavista eläinperäisistä tuotteista, maailman päästöt laskisivat 20 prosenttia.
Jokainen tekee omat valintansa ruokavaliossaan. Maidon ja juuston jättämiselle pois lautaselta on kuitenkin vahvat eläineettiset- ja ilmastosyyt. Jos eläinoikeudet tai ilmaston tila kiinnostavat, rohkaisen vähentämään maitotuotteita ruokavaliossa! Vegaanisten juustojen kehitys on nopeaa ja suunta on ilmiselvä: muutaman vuosikymmenen kuluttua tulemme katsomaan nykyhetkeä ja miettimään, miksi olimmekaan niin pitkään kiinni jonkun toisen eläimen maidossa.