Blogi

Päästöttömän matkailun helmiä: Lahden parhaat kirpputorit, vegaanista fine diningia ja kulttuuria

Suvi Auvinen 15/10/2023

Syksy saapuu ja moni alkaa haaveilla lomamatkoista. Ymmärrän hyvin hingun irtiotolle arjesta ja haaveen pakenemisesta kulttuurilomalle! Lennähtäminen viikonloppulomalle Eurooppaan on kuitenkin ilmastolle iso taakka: yhden hengen edestakainen lento Berliiniin tuottaa päästöjä noin 700 kg/CO2e. Se on noin neljännes koko vuoden päästöistä, jos pyritään ilmastokestävään elämään. Lomailua ja irtiottoja arjesta voi tehdä kuitenkin paljon ilmastoystävällisemminkin! Me vietimme kahden yön kulttuuriloman Lahdessa. Pariin päivään mahtui kaksi loistavaa vegaanista illallista, konsertti, teatteria, taidenäyttely sekä kierros Lahden parhaille kirpputoreille!

Poimi tästä vinkit talteen parhaisiin kulttuurielämyksiin, ruokaan ja Lahden second hand -tarjontaan.

Vegaanista fine diningia Lahdessa

Lihamukista tunnettu Lahti ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen, kun miettii vegaanisen fine dining -illallisen tarjoavia ravintoloita. Vaihtoehtoja kuitenkin löytyy! Kävimme kesällä kokeilemassa Lahden satamasta löytyvän Bistro Kokan. Sen kanssa samaan ravintolaperheeseen kuuluvat Lahdessa Bistro Popot sekä ravintola Roux. Nimensä mukaisesti Popot on bistromaisempi ja rennompi paikka, Roux puolestaan valkoiset-pöytäliinat-ja-kynttilät -paikka.

Bistro Popotin menussa ei ilmoitettu mahdollisuutta vegaanisiin alkupaloihin, mutta paikan päällä selvisi, että peruslistalta on tilattavissa kesäkurpitsacarpaccio. Onneksi kyselimme alkupalojen perään, Popotin carpaccio on nimittäin parhaita vegaanisia annoksia joita olen Suomessa aikoihin ravintoloissa syönyt! Kesäkurpitsaan oli yhdistetty maa-artisokkasipsejä ja pistaasipähkinöitä, ja annos oli samaan aikaan raikas mutta myös suolainen ja maistuva. Pääruokana tarjoiltu porkkanarösti ei yltänyt alkupalojen tasolle, mutta jälkiruokalistalta löytyvä uuniomenajäädyke kardemummakinuskin kanssa oli upea. Popot tarjoilee siis bistroruokaa modernilla twistillä ja vegaani saa sekä loistavaa palvelua että vatsansa täyteen.

Ravintola Roux puolestaan tarjoilee suoraan listalta kolmen ruokalajin vegaanisen menun, mutta paikan päällä kävi ilmi, että menun sai laajennettua viiteen ruokalajiin viiniparituksineen! Otimme tietenkin menun mahdollisimman pitkän kaavan kautta ja se kannatti. Alkuruoan savustetut porkkanat eivät kalpene Michelin-ravintoloiden edessä, kurpitsakeittoon oli löydetty tulisuutta ja jälkiruokana tarjoiltua tosca-piirakkaa lakkajäätelöllä olisin nauttinut mielelläni kokonaisen piirakan verran. Viiniparituksissa sommelier osasi kertoa viinien vegaanisuudesta – ei itsestäänselvyys vielä tänäkään päivänä!

Kulttuuria: Sibeliustalo, teatteri Vanha Juko ja maailmanluokan Malva

Lapsuudessani Lahti oli vielä ensisijaisesti talviurheilukaupunki, mutta uusien kulttuuritilojen noustua Lahteen myös koko kulttuurikenttä on noussut voimiinsa. Sibeliustalo valmistui jo vuonna 2000 Vesijärven rantaan ja on tuonut Lahteen sekä klassiselle että nykymusiikille ainutlaatuisen areenan. Sibeliustalossa on joka viikko monta keikkaa ja artistit vaihtelevat Lahden sinfoniaorkesterista Paperi T:hen ja Kotiteollisuuteen. Me kävimme kuuntelemassa sellomusiikkia, ja siitä inspiroituneina aloimme katsella muidenkin klasarikonserttien perään. Väliajalla juttelin tutun sellistin kanssa, joka sanoi Sibeliustalon olevan akustisesti ihana paikka soittaa: puurakenteisessa salissa musiikki soi todella kauniisti. Sibeliustalo on hieno kohde myös arkkitehtuuridiggareille. Suomalaisesta metsästä inspiroitunut tyyli ja uuden rakentaminen vanhan tehtaamiljöön ehdoilla on nautinnollinen kokemus esteetikoille.

Musiikin lisäksi teatterilla on Lahdessa hyvät tilat. Klassisen Lahden kaupunginteatterin lisäksi Lahdesta löytyy Lahden kansanopiston teatteri, lastenteatteri Super ja teatteri Vanha Juko. Vanha Juko on muuten ensimmäinen teatteri, jonka lavalla minä olen lapsena näytellyt! Lapsuuteni jälkeen toiselle puolen korttelia muuttanut teatteri toimii nykyään vanhan elokuvateatterin upeissa tiloissa. Vanhan Jukon ohjelmistosta löytyy teatterin omaa tuotantoa ja vapaan kentän vierailuesityksiä. Kävimme katsomassa tämän syksyn oman tuotannon Kajastus, joka on Eeva-Liisa Mannerin runoihin pohjautuvaa fyysistä teatteria. Mannerin tuotanto on minulle tuttua, mutta esitys ei tällä kertaa oikein auennut. Osa yleisöstä kyllä selvästi nautti, nauroi ja hurrasi, joten voi olla että kohdeyleisönä oli joku aivan muu kuin minä. Vanhan Jukon lämpiössä toimii nykyään myös taidegalleria, jonka vaihtuvia teoksia pääsee ihastelemaan lipunmyynnin aukioloaikojen puitteissa.

Lahden taideinstituutioista uusin on Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva. Vasta reilu vuosi sitten avattu museo on maailmanluokan areena visuaalisille taiteille. Olen kiertänyt Yhdysvalloissa ja Euroopassa paljon nykytaidemuseoita, eikä Malva häpeä niiden edessä miljöön tai näyttelyiden suhteen. Jos siis tuntuu että Kiasmat ja Amos Rexit on jo koluttu, kannattaa hypätä junaan ja tutustua Malvaan! Malvan näyttelyt on kuratoitu hienosti, perillinen muistelee edelleen lämmöllä avajaisnäyttelynä nähtyä Marten Baasia. Nyt Malvaan on juuri avautunut Emma Helteen, Tamara Piilolan ja Pia Sirénin teoksista koostuva Tulevaisuuden puutarha. Näyttelyssä Sirénin muoviset metsämaisemat keskustelevat kiinnostavasti Helteen rehevien veistosten ja Piilolan puutarhamaalausten kanssa. Ensimmäisen kerroksen erillinen Ekho Collectiven 15-metrinen videoteos Ahto houkuttelee viettämään aikaa Malvan Valogalleriassa.

Rauhallista yöpymistä, brunsseja ja iltamenoja Lahdessa

Yövyimme kaksi yötä aivan Lahden keskustassa sijaitsevassa Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella. Hotelli on lyhyen kävelymatkan päässä Lahden matkakeskukselta eikä juuri tämän keskeisemmällä sijainnilla voi Lahdessa yöpyä. Hiljaisesta ja rauhallisesta hotellihuoneesta löytyi todella leveä parisänky, ihana kylpyamme ja oma terassi, ja joka paikkaan on kävelyetäisyys. Siis täydellinen staycation-kohde!

Seurahuoneen aamiainen on Lahdessa kuuluisa korkeasta tasostaan. Usein vegaanit jäävät nuolemaan näppejään, mutta Seurahuoneelta löytyi aamiaiselta myös vegaanille todella hyvin vaihtoehtoja. Erityispisteet siitä, että aamiaisruokien vegaanisuus oli merkitty selkeästi eikä vegaaniruokia ollut pakattu minnekään perälle häpeäjääkaappiin vaan noutopöytään kaikkien muiden ruokien sekaan! Vegaani ei joutunut siis kävelemään henkilökunnan perässä kyselemässä mitä voi syödä eikä kaivelemaan vaikeasti erillisistä kaapeista itselleen syötävää. Tällaisella lähestymisellä moni sekasyöjäkin varmasti innostuu kokeilemaan vegeä aamiaisella! Jugurttien, vegaanisten levitteiden, juustojen ja leikkeleiden lisäksi aamiaiselta löytyi vegaanista kakkua, puuroa, erilaisia laadukkaita leipiä, hedelmiä, marjoja, chiavanukasta ja kauden paistettuja vihanneksia. Erityismaininta teestä, joka löytyi samovaarista!

Toinen aamiaissuositus Lahdessa menee Kahiwalle. Kahiwa löytyy Malskin korttelista Malvan vierestä ihanasta tehdasmiljööstä. Lauantaisin Kahiwassa tarjoillaan brunssia kahdessa kattauksessa, ja brunssi varataan perjantaina klo 15 mennessä. Brunssi onnistui vegaanisena erinomaisesti. Kahiwan omat vastapaahdetut kahvit ovat jo itsessään vierailun arvoisia, mutta lisäksi täällä saa maukkaan aamiaisen. Oman leipomon tuoreet leivät, Kahiwan oma granola ja smoothie toimivat erinomaisesti, mutta brunssin kruunu on vegaaninen pain au chocolat. Lehtevä ja rasvainen leivonnainen on itsessään niin herkullinen, että jo se yksin on syy hypätä junaan ja löytää tiensä Kahiwaan. Olen syönyt viimeksi tämän tasoisen vegaanisen leivonnaisen Pariisissa, joten Kahiwa oli kyllä todellinen yllättäjä!

Kahiwan ja Malvan naapurista Malskilta löytyy myös panimopub Ant Brew. Lahtelaisen kotiolutkollektiivi Ant Farmin henkinen perillinen Ant Brew tarjoilee oman panimon ja muiden pienpanimoiden oluita Kallio-henkisessä miljöössä. Viikonloppuisin paikalla on dj ja juuri tällä hetkellä legendaarisen Lahtiblogin näyttely! Näyttelyn kohutuin teos on varmasti iltapäivälehtiinkin päätynyt Litti-leipä, jonka maisteltua olomuotoa pääsee ihailemaan läheltä. Myynnissä oli myös Lahtiblogin fanituotteita, jollaisia minultakin löytyy kotoa. Ant Brew ilmoittaa näkyvästi noudattavansa turvallisen tilan periaatteita, ja voisin hyvin kuvitella, että tämä olisi kantapaikkani jos asuisin Lahdessa.

Lahden parhaat kirpputorit

Lahdessa on yksi Suomen parhaista kirpputoriskeneistä. Haalin vaatteeni Lahen kirppiksiltä jo 90-luvulla, ja sen jälkeen tarjonta on monipuolistunut ja laajentunut. Ei Lahti-keikkaa ilman kirppiskierrosta, siis!

Lahdessa on muutama kirpputorikeskittymä: keskusta ja Laune. Näiden lisäksi maininnan arvoisia ovat vähän kauempana sijaitsevat Patinan kierrätyskeskus ja kirpputori Kisälli. Tällä kertaa keskityimme kuitenkin keskustan ja Launeen valikoimaan, sillä jo niissä riittää hyvin kiertämistä. Kirpputoreja löytää hyvin Googlen karttahaulla, mutta tässä muutama täsmäsuositus:

Toivon keskus

Vanhan ajan lähetyskirpputori, jonka valikoima on todella satunnainen mutta hinnat myös Helsingin hintatasoon tottuneelle todella matalat. Päällisin puolin nuhjuinen paikka, mutta jos jaksaa penkoa, täältä voi tehdä todellisia löytöjä. Lastenvaatteissa näkyi esimerkiksi Polarn O. Pyretiä eurolla, minulle tarttui mukaan Marimekko x Converse -malliston kengät kahdella eurolla!

Second Hand Lahti

Jos Relove ja Moody Monday ovat mieleesi, on Second Hand Lahti paikka jota etsit. Valoisa ja tyylikäs pöytäkirppis, jossa tarjolla oli ainakin Papua, Marimekkoa ja muita usual suspectseja. Hintataso hieman Helsinkiä edullisempi, mutta merkkivaatteista saa täälläkin maksaa. Ja ihan syystä: hyvä vaate säilyttää arvonsa vielä kierrätettynäkin!

iCare

Pelastusarmeijan myymälä keskustassa. Edullinen, valoisa ja siisti kirppis, jossa myyntiartikkelit on lajiteltu todella selvästi. Yksi iso halli vaatteille, toinen astioille ja tekstiileille, takana pieni huone random-kamalle ja kirjoille. Mukaan tarttui jonkun itse tekemä upea villatakki ja kasa kirjoja, haaveilin myös pöllöryijystä (6 €!!!), mutta sille ei ollut mitään sijoituspaikkaa joten jätin jonkun onnekkaan löydettäväksi.

Launeen kirpputorit

Launeen kaupunginosasta löytyy suuri Fidan kirpputori ja tien toiselta puolelta suuri kompleksi, jossa on Pelastusarmeijan toinen myymälä, SPR:n Kontti ja Launeen suurkirppis. Fidan kirppiksellä on laaja valikoima vaatteita siisti lajiteltuna, ja Pelastusarmeijalla paljon kodintavaraa. Launeen suurkirppis on pöytäkirpputori, jonka valikoima vaihtelee paljon myyjien mukaan. Ehdoton suosikkini koko Lahden kirppistarjonnassa on SPR:n Kontti, joka on todella suuri ja erittäin siisti. Lajittelu on tehty huolella, myymälä on valoisa ja hinnat todella kohtuullisia. Täällä on myös ehkä Lahden kirppiksien paras kirjavalikoima! Jos ehdit käydä vain yhdellä kirppiksellä, suosittelen tätä.

Jos siis syksyllä kaipaat lomailua jossain kotikulmista irrallaan, ota suunnaksi staycation Lahdessa! VR:n junilla pääset perille nollapäästöillä, second handia shoppailemalla et lisää planeetan kuormitusta, kulttuurista ja vegaanisesta ruoasta nauttimalla hiilijalanjälkesi pysyy pienenä. Hyvä elämä ja myös kulttuurimatkailu on mahdollista planeetan rajoissa, tämä reissu olkoon siitä esimerkki!

Lentämättä lomalle: Vesiseikkailuja lähellä Helsinkiä

Suvi Auvinen 18/07/2023

Kaupallinen yhteistyö Visit Lahden kanssa.

Lähimatkailu trendaa tänä kesänä. Syynä monilla on toki rahatilanne, mutta samalla ilmasto kiittää, kun emme lentele etelänkohteisiin porukalla. Olen itse vesistöjen äärellä kasvanut, ja minulle lomaan kuuluu ajan viettäminen järvien ja merien äärellä. Aivan läheltä Helsinkiä löytyykin valtava määrä upeita vesistökohteita

, jotka saattavat olla monille vielä vieraita! Hyppäsimme siis Mikon kanssa taas lähijunaan ja lähdimme selvittämään Lahden seudun piilotettuja helmiä!

Lahden legendaarinen maauimala

Jokainen lahtelainen tuntee Lahden hyppyrimäkien mäkimontussa sijaitsevan maauimalan, mutta monille ulkopaikkakuntalaisille se on vieras kohde. Lahden matkakeskukselta pääsee lähelle maauimalaa bussilla numero 5, mutta kävelymatka kestää myös vain noin 20 minuuttia. Matkalla voi koukata vaikka kauppatorilta eväät mukaan: oma ikisuosikkini on Helenan kotileipomon kaalikeitinpiirakka ja omenapossumunkki, jotka ovat kautta historian olleet vegaanisia.

Mäkimontussa sijaitseva maauimala on lapsuuteni klassikkokohteita. Maauimalasta löytyy 50 metriä pitkä allas useilla eri radoilla sekä päädystä matala lastenallas. Montussa sijaitseva uima-allas on loistavalla paikalla: monttuun ei yleensä pääse juuri tuulemaan, joten siellä on hyvin lämmin uida ja ottaa aurinkoa. Suoraan edessä aukeavat hyppyrimäet tekevät miljööstä uniikin, tällaisia maisemia ei ole missään muussa maauimalassa maailmalla!

Samaan reissuun voi halutessaan yhdistää helposti hyppyrimäen huipulla vierailun. Maauimalan vierestä pääsee hyppyrimäen juurelle tuolihissillä, ja ylös torniin kulkee toinen hissi. Samalla lipulla pääsee sekä tuolihissiin että hyppyrimäen huipulle, mutta hyppyrimäen juurelle pääsee toki myös kävellen.

Melonta Vesijärvellä

Me emme tällä kertaa kuitenkaan suunnanneet maauimalalta torniin vaan Kahvisaareen melontaretkeä varten! Bussi numero 2 kulkee Kauppatorilta aivan Kahvisaaren edustalle, ja paikan päällä kohtasimme Business City Outdoorin oppaan Caritan.

Kävimme viime kesänä Mikon kanssa merimelontakurssin, mutta emme ole käyneet melomassa vielä kertaakaan tänä kesänä. Melodisen aloittamiseen ylipäätään tai tauon jälkeen järvi onkin helppo kohde. Lahden seudulla on useita toimijoita jotka vuokraavat kajakkeja tai vetävät melontaretkiä kaikentasoisille seurueille. Koska meillä oli melonnan alkeet jo hallussa, Carita oli suunnitellut meille melontaretken Selkäsaareen. Kävimme alkuun läpi kertauksena muutamat melonnan perusotteet ja tekniikat, ja sitten hyppäsimme Caritan huippuluokan kajakkeihin.

Meloimme ensin Niemen satamasta Ruoriniemen kärjen yli, josta avautui upea näkymä Lahden siluettiin. Aikamme Lahden torneja bongailtuamme käänsimme kajakit kohti Selkäsaarta. Selkäsaareen on Kahvisaaresta matkaa noin kolme kilometriä ja saari sopii hyvin lyhyen päiväretken kohteeksi.

Matkalla ihastelimme Vesijärven kirkasta vettä ja puhuimme siitä, miten hyvässä kunnossa järvi on.

Aina näin ei kuitenkaan ollut. Vesijärveen kipattiin vuosikymmenien ajan Lahden jätevedet. Jätevesiä ei alkuun puhdistettu lainkaan, ja kun kaupungin koko 1900-luvulla kasvoi nopeasti, järvi rehevöityi pahasti. Vasta 1975 perustettiin jätevedenpuhdistamo, mutta vielä minun lapsuudessani Vesijärvi oli hyvin rehevöitynyt ja likainen. Kehitys on ollut onneksi nopeaa, ja Vesijärven pelastustarina on nykyään kansainvälisestikin tunnettu. Se on kertomus siitä, miten luonto voidaan pelastaa päättäväisillä toimilla myös sen jälkeen, kun asiat ovat menneet jo massiivisesti pieleen.

Selkäsaareen rantautuminen oli helppoa, sillä saaresta löytyy matala melontalaituri. Saaressa on myös laavu nuotiopaikkoineen, huussi ja upeat rantakalliot, joilta pääsee uimaan. Laavulla voi yöpyä ja voin kuvitella, että saari on hyvä retkikohde myös yöpyjille. Selkäsaareen ei tule julkista vene- tai laivayhteyttä, toisin kuin viereiseen Enonsaareen, joten se on hyvin rauhallinen kohde.

Business City Outdoor vetää ohjattuja retkiä yleensä minimissään neljän hengen seurueille. Hinnat riippuvat paljon porukan koosta, tarvittavista varusteista ja retken pituudesta, mutta noin 70–80 eurolla per pää pääsee jo tällaiselle yksityiselle opastetulle retkelle! Carita oli huippuhyvä opas ja menisin mielelläni toistekin retkelle hänen opastuksellaan. Lämmin suositus!

Kolmen ruokalajin vegaanimenu ja yöpyminen Mukkulan kartanossa

Melontaretken jälkeen suuntasimme kehuja saaneeseen bistro Kokkaan Lahden satamaan, Sibeliustalon kupeeseen. Kokasta löytyi pöytä aurinkoiselta terassilta, todella asiantunteva ja mukava tarjoilija ja meidät positiivisesti yllättänyt vegaaninen kolmen ruokalajin illallinen. Voin tunnustaa, että esimerkiksi nauriscarpacciota en olisi ikinä uskaltanut ilman kehuja tilata missään ravintolassa, mutta se oli todella maukas ja kiinnostava annos. Pääruoaksi söimme punajuurta, varhaiskaalia ja punajuurihummusta, jälkkäriksi valitsimme raparperipannacotan. Erityispisteet siitä, että henkilökunta osasi miettiä sopivan viinin makupariksi myös vegaanisille ruoille!

Kultaisen auringonvalon siivilöityessä vanhojen tammenlehvien lomasta saavuimme ensimmäisen yömme kohteeseen, eli Mukkulan kartanoon. Kartanonpuisto on kaikille avoin alue ja siellä kannattaa käydä ihailemassa ympäristöä, mutta alueen todellinen helmi oli kartano.

Kartanossa on 17 huonetta kahdessa eri rakennuksessa, ja miljöö on todella rauhallinen. Mukkulan kartanossa voi majoittua yksittäisiksi öiksi, mutta sitä vuokrataan myös tapahtumatilaksi. Erilaiset kokoukset, juhlat ja tapahtumat onnistuvat majoituksineen ja ruokailuineen, ja kartanon saliin mahtuu ruokailemaan kerralla 50 henkeä. Majoituksen voi varata joko ottamalla yhteyttä kartanoon tai Bookingin kautta. Kävelimme illalla pitkän tovin kartanonpuistossa ja päädyimme lopulta kartanon rantasaunaan. Mukkulan Kartanonpuiston uimaranta tarjoaa erinomaiset puitteet myös iltauinnille, ja saunoimme pitkään ihastellen auringonlaskua saunan ikkunasta.

Vegaaninen vohvelilounas Lahdessa ja Päijänteen kansallispuistoon vettä pitkin

Lahden söpöin kahvila löytyy keskustasta. Kahvila Oskari on toiminut 115-vuotiaassa hirsitalossa pitkään, ja tarjoilee vaihtoehdon ketjukahviloille. Tarjolla on aina vegaanisia vaihtoehtoja, ja keskustassa lounasta etsivän kannattaa suunnata sympaattiselle sisäpihalle. Kesäisin lounaslistan virkaa toimittaaa vohvelilista! Me jaoimme yhden suolaisen ja yhden makean vohvelin kahteenpekkaan, ja se olikin fiksu valinta, sillä vohvelit olivat isoja ja täyttäviä. Vegaaninen vohveli on myös gluteeniton, mutta sitä ei väärällä tavalla maistanut: vohveli oli kullanruskea, rapea ja herkullinen. Olen syönyt oman osuuteni vegaanisista vohveleista, mutta Oskarin vohvelit olivat kyllä aivan omaa luokkaansa!

Lounaan jälkeen otimme alle jo edellisellä Lahti-visiitillä tutuksi tulleen Lahden täyssähköisen yhteiskäyttöauton. Ajoimme 45 minuutin matkan Padasjoen satamaan, jossa hyppäsimme M/S Jenni Maria III:n kyytiin.

Risteilyalus kulkee noin tunnin matkan Päijänteellä ja päätyy Kelventeelle, harjusaarelle, joka on osa Päijänteen kansallispuistoa. Valtaosa muista laivan matkustajista oli matkassa rinkkojen ja telttojen kanssa, ja yksi pariskunta kertoi tulleensa Helsingistä julkisilla selvitettyään, mihin kansallispuistoihin pääsee ilman omaa autoa. Edestakainen laivamatka maksaa aikuiselta 35 euroa.

Kelventeellä on mahdollista yöpyä telttapaikoilla, mutta päiväristeilyn aikana ehtii kansallispuistossa kävellä valituista risteilyistä riippuen joko 1,5 tai 6,5 tuntia. Lyhyemmässä ajassa ehtii kävellä Kirkkosalmelta Hintolanhiekan rannalle ja takaisin, pidemmässä ajassa koluta puistoa jo hyvin laajalti. Kelventeellä on useita hienoja hiekkarantoja Päijänteen kirkkaiden vetten äärellä. Kansallispuistossa on myös hyvä retkeilyinfra, joten eväät ja rantakamat kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan!

Vääksyn vegaanitarjonta ja vanhan maailman Apteekinmajoitus

Ajoimme illaksi Padasjoen ja Lahden välissä sijaitsevaan Vääksyyn. Vääksyn kanava yhdistää Päijänteen ja Vesijärven vesistöt toisiinsa, ja olen lapsena useita kertoja kulkenut veneellä sulutuksen läpi järveltä toiselle. Sulutusta pääsee seuraamaan Vääksyssä suoraan sulun päältä, ja on ihan kreisiä seurata, miten kolmen metrin korkeusero ratkaistaan sululla!

Aivan kanavan vierestä löytyy ravintola Kanavan Kruunu. Jopa tiistai-iltana ravintola oli aivan täynnä, ei varmasti vähiten loistavan sijainnin

ja aurinkoisen sään vuoksi. Listalta löytyi kaksi valmiiksi vegaanista annosta: uuden sadon perunoiden kanssa tarjoiltu tofupihvi sekä nyhtöherneburgeri – otimme kokeiluun tietenkin molemmat annokset. Nyhtöherneburgerissa oli reilusti BBQ-kastiketta, mutta kokonaisuus oli silti yllättävän raikas. Mättöisä annos kylmän oluen kera oli juuri se, mitä itse kaipasin kansallispuiston jälkeen helteiseen iltaan.

Tofupihvi epäilytti nimenä, mutta annos yllätti positiivisesti. Tofusta ei ikinä tiedä: osaamattoman kokin käsissä olen useamman kerran saanut eteeni vain suolalla ja pippurilla maustetun, juuri ja juuri paistetun tofunpalan. Kruunussa tästä ei ollut kuitenkaan pelkoa. Uusien perunoiden kanssa tarjoiltiin neljä paksua talon omassa harissa-kastikkeessa paistettua maukasta tofupihviä, ja tuoreella broccolinilla ja porkkanalla höystetty annos oli huolella mietitty, kesäinen kokonaisuus. Laitettaisiinpa useammissa ravintoloissa tofua tällä otteella!

Kävelimme illalla vielä tovin vanhan Vääksyn ja kanavan

maisemissa ennen kuin suoriuduimme Vääksyn Apteekinmajoitukseen. Lahden alueelta löytyy valtava määrä erilaisia sympaattisia majataloja ja b&b-majoituksia. Apteekinmajoitus on yli satavuotiaassa talossa – entisessä apteekissa – sijaitseva seitsemän huoneen majatalo. Omistaja Nina tervehti kaikkia vieraita saapumisen yhteydessä ja loi yöpymiseen ihanan, rennon ja välittömän tunnelman.

Apteekin historia näkyy talon sisustuksessa vivahteina siellä täällä, ja tutkinkin hyvän tovin esimerkiksi ikkunoilta löytyviä vanhoja lääkepulloja. Apteekinmajoitus tarjoaa majoituksen lisäksi myös erilaisia aktiviteetteja ja hyvinvointipalveluita viinitastingeista kalevalaiseen saunahierontaan.

Huoneet olivat kodikkaita ja suloisia, juuri sitä mitä tällaiselta romanttiselta pieneltä majatalolta toivoo. Aamiaisella oli panostettu lähiruokaan – kaikki kaurapuuron hiutaleista itse tehtyyn mehuun oli mietitty tarkkaan läpi. Vegaanisuuteen oli myös panostettu selvästi, meille oli omia kakkupaloja, levitteitä ja vegejugurtteja, ja jopa metsämustikoita oli käyty keräämässä aamulla tarjolle!

Lahden uimarannat

Ajoimme Vääksystä yhteiskäyttöauton takaisin Lahteen, ja kaipasimme hellepäivänä ennen junamatkaa vielä virkistävää pulahdusta järveen. Lahdesta löytyy uimarantoja moneen makuun eri järvien rannalta. Olin ehtinyt uida Vesijärvessä jo kolme kertaa tällä reissulla, joten valitsimme kohteeksi Möysän rannan Joutjärven rannalla. Uimaan pääsee torilta kymmenessä minuutissa busseilla 4, 7, 8, 12 ja 14 tai vartissa suoraan junasta matkakeskukselta busseilla 7, 12 ja 14. Möysän ranta on yksi Lahden suosituimpia rantoja, ja sieltä löytyvät pukuhuoneet, pieni kahvio, lasten leikkipaikka ja esimerkiksi suppilautavuokrausta. Aurinkoa voi ottaa joko hiekkarannalla tai laajoilla nurmialueilla.

Möysän uimarannalta pääsee rautatieasemalle tosiaan nopeasti busseilla. Muita kätevien kulkuyhteyksien päässä olevia kivoja biitsejä Lahdessa ovat ainakin Mytäjäisten ja Ankkurin uimarannat.

Lähilomalla Lahden seudulla pääsee kokemaan monenlaisia vesielämyksiä! Melonta, suppailu, kansallispuistoretket ja loputtomat uimarannat odottavat, ja planeetta kiittää lentämättä lomailijaa.

Kaikki kuvat: Mikko Aarne

Luontomatkailua ilman omaa autoa

Suvi Auvinen 24/05/2023

Kaupallisessa yhteistyössä Visit Lahden kanssa.

Viime vuosien aikana lähimatkakohteita on tullut koluttua aika urakalla. Yksi ongelma johon usein törmään autottomana helsinkiläisenä on se, että ne luontokohteet joihin pääsee julkisilla, alkavat olla tästä pääkaupunkiseudulta aika pitkälti koluttuna jo. Niinpä nostin katseeni kohti lapsuuden kotikaupunkiani Lahtea ja lähdin selvittämään, millaista luontomatkaiua siellä voisi harrastaa ilman omaa autoa. Tästä postauksesta löydät vinkkejä monenlaiseen luontomatkailuun ilman omaa autoa!

Lahden seudun päiväkohteet Helsingistä

Helpoin tapa siirtyä Helsingistä Lahteen on tietenkin juna. Lähijunia menee noin tunnin välein ja aikuiselta lippu maksaa noin 10 euroa – alle 7-vuotiaat pääsevät lähijunaan ilmaiseksi ja 7–17-vuotiaat alennettuun hintaan. Tunnin junamatkan jälkeen saavutaan Lahden uuteen Matkakeskukseen, josta pääsee sujuvasti jatkamaan matkaa julkisilla.

Visit Lahti on kerännyt sivuilleen koosteen luontokohteista, joihin Lahdessa pääsee kätevästi julkisilla. Kaikki tämän koosteen kohteet voi tsekata ilman omaa autoa päiväreissuna Lahteen!

Pesäkallio

Meidän ensimmäiseksi luontokohteeksemme listalta valikoitui osa Salpausselkä Geoparkia: Pesäkallion luontokohde. Pesäkallioon pääsee julkisilla ottamalla Matkakeskukselta joko bussin 69 Hepolammintielle tai bussin 40 Merrasjärvelle. Bussilipun voi ostaa Waltti- tai LSL-sovelluksella, vyöhykkeeksi valitaan AB. Lippu maksaa aikuiselta 2,60 € ja sovelluksissa voi maksaa mm. MobilePaylla. Me valitsimme kulkea koko Pesäkallion alueen läpi, ja hyppäsimme bussiin 69. Hepolammintieltä kävellään pieni tienpätkä ja päästään Pesäkallion kävelyteiden alkuun Pesäkallion kesäteatterin kohdalla.

Pesäkallion alueella pääsee kulkemaan halutessaan leveitä ja hyväkuntoisia hiekkateitä, joilla on mahdollista liikkua ainakin järeämmillä renkailla varustetuilla lastenvaunuillakin. Me poikkesimme kuitenkin heti tieltä pienemmille poluille. Verrattuna esimerkiksi kaikkien helsinkiläisten koluamaan Nuuksioon keskeinen ero Pesäkalliossa on rauhallisuus – vaikka olimme liikkeellä vapaapäivänä, emme montaa ihmistä kohdanneet koko neljän tunnin metsäseikkailumme aikana, emmekä ketään pienemmillä poluilla. Pesäkallion alueelta löytyy paljon hienoja kallioita, soisia alueita ja vanhaa metsää, eli poikkeuksellisen monipuolista luontoa kuitenkin verrattain pieneltä alueelta.

Pesäkalliolla ei ole erityistä retkeilyinfraa, kuten nuotiopaikkoja, mutta kallioilta löytyy kyllä hienoja paikkoja eväiden syömistä varten. Me kuljimme alueen läpi Hepolammintieltä Merrasjärvelle, ja nappasimme bussin 40 takaisin keskustaan.

Lanu-puisto

Ainutlaatuinen Lanu-puisto on kaikkien lahtelaisten tuntema ja rakastama kohde, jonka ehkä moni meistä kuvittelee kaikkien muidenkin tuntevan. Mainitsin matkaseuranani olleelle puolisolleni Mikolle Lanu-puiston ohimennen ja kävi ilmi, ettei Mikko tiennyt yhtään mistä puhun! Oli siis selvää, että Lanu-puisto piti käydä katsastamassa.

Lanu-puistoon pääsee Matkakeskukselta joko kävelemällä reilun kahden kilometrin matkan tai busseilla 1K, 1S, 2, 3, 40 ja 46 Seponkadun pysäkille, josta on noin 10 minuutin kävelymatka puistoon.

Lanu-puisto on lähes 20 hehtaarin kokoinen suojeltu lehtometsäalue Lahden keskustan kupeessa. Alkukesästä tuomet kukkivat, linnut laulavat ja puistossa saa nauttia Etelä-Suomessa harvinaiseksi käyneestä lehtometsätunnelmasta. Alueella on helppo liikkua, sillä hiekkatiet kulkevat koko puiston läpi.

Lanu-puisto on saanut nimensä taiteilija Olavi Lanun mukaan – puistosta löytyy nimittäin 12 suurikokoista Lanun tekemää veistosta. 30 vuotta sitten pystytetyt valtavia ihmishahmoja esittävät betoniveistokset ovat sammaloituneet ja sulautuvat luonnonympäristöön. Jokainen lahtelainen pari on käynyt ottamassa yhteiskuvan Harmaa tammikuu -veistoksen kanssa, jossa kaksi ihmishahmoa kietoutuu toisiinsa kuin paeten maailman harmautta. Me tietenkin otimme oman versiomme kuvasta, mutta se talletettakoon vain meidän muistojemme albumiin.

Kestävää yöpymistä ja ruokailua Lahdessa

Pesäkallion tai Lanu-puiston voi hyvin katsastaa yhden päivän retken aikana, mutta useamman luontokohteen ymppääminen yhteen päivän on ehkä turhan kunnianhimoista.

Me yövyimme Matkakeskuksen välittömässä läheisyydessä olevassa Lahden Green Star -hotellissa. Green Star on Suomen ensimmäinen kokonaan hiilineutraali hotelliketju, jossa on alettu miettiä vastuullisuutta jo 2000-luvun alussa. Monesti vastuullisuus tarkoittaa korkeaa hintaa, mutta Green Star haluaa olla sekä vastuullinen että edullinen vaihtoehto. Meidän matkayönämme huone Lahden Green Starissa maksoi 86 euroa, eli edullinen kohde tosiaan on kyseessä.

Green Starilla vastullisuus näkyy ennen kaikkea rakenteellisella tasolla: energiaratkaisut on mietitty kuntoon ja vastuullisuusraportointi pelaa. Asiakkaalle vastuullisuus näkyy pieninä asioina, kuten lainafillareina, joita hotelli tarjoaa asiakkaiden käyttöön. Aamiaisella oli panostettu mahdollisimman pitkälti paikallisiin tuottajiin. Olisipa kiva, jos Green Starista tulisi tulevaisuudessa Suomen ensimmäinen kokonaan vegeaamiaisen tarjoava hotelliketju – se sopisi hyvin hiilineutraalille hotellille!

Nälissään Lahdessa ei tarvitse vegaanina olla. Olin kuullut paljon kehuja meksikolaisesta Cilantrosta, joten menimme tietysti tarkistamaan tarjonnan. Vegevaihtoehtoja oli paljon, ja ne sai pyytämällä vegaanisena eli ilman juustoa. Juustottomuus ei tarkoittanut mauttomuutta, sillä Cilantro tarjoaa autenttista meksikolaista ruokaa. Jos olet syönyt suomalaiskeittiöiden tacoja, et ole syönyt kunnon tacoja. Cilantron tacot taas olivat loistavat! Tulisuutta riitti, mutta tuoreilla kasviksilla koko annokseen tuli kuitenkin raikkautta ja keveyttä. Älä jätä Cilantroa väliin jos liikut Lahden keskustassa.

Yhteiskäyttöautoilla syvemmälle Lahden alueelle

Lahden seudulla on paljon hienoja luontokohteita Lahden paikallisliikenteen ulkopuolellakin. Silloin alle voi ottaa Lahden kaupungin yhteiskäyttöautot. Lahden kaupunki vuokraa täyssähköisiä yhteiskäyttöautoja myös muille kuin lahtelaisille: rekisteröitymällä Japster-sovellukseen saa kuka tahansa Lahden sähköautot käyttöönsä. Vuorokauden vuokraus maksaa noin 50 euroa, ja siinä ajassa pääsee jo yllättävän pitkälle! Autoja löytyy useammista kohteista, mutta helpoin paikka poimia sähköauto alle lienee Lahden toriparkissa. Autot löytyvät laturista toriparkin sisäänajoporttien läheltä eikä avaimien kanssa tarvitse säätää, sillä auto avataan ja lukitaan suoraan sovelluksella.

Me nappasimme täyteen ladatun sähköauton alle, ja ajosädettä olisi latauksella riittänyt 350 kilometriä. Emme siis joutuneet lataamaan autoa kertaakaan reissussa, eli etenkin useamman tyypin porukalla sähköautomatkailu tulee päästöystävällisyyden lisäksi edulliseksi. Auto toimi kuin unelma. Vaikken ollut koskaan ajanut aiemmin täyssähköautolla, sain nopeasti kiinni siitä miten homma toimii, ja autossa oli “hyvä ajotuntuma”, kuten varmaan joku autoveijo kuvailisi.

Päijätsalon retkeilyalue

Päijätsalon retkeilyelyeelle on Lahdesta reilut 100 kilometriä. Pesäkallion tavoin Päijätsalo on yksi Salpausselkä UNESCO Geopark -kohteista. Päijätsalo on saari, johon pääsee kuitenkin ajamaan autolla, ja Google Maps ohjaa perille, kun kohteeksi kirjoittaa “Päijätsalon polku”. Reitiksi Lahdesta kannattaa ilman muuta valita Vääksyn ja Pulkkilanharjun läpi kulkeva tie. Osa automatkasta kulkee Päijänteen kansallispuiston läpi, ja harjumaisemassa pääsee ajamaan keskellä Päijännettä.

Päijätsalossa polut ovat kapeita ja paikoin vaikeakulkuisia, etenkin Päijätsalon huipulle kiivetessä. Reissu on kuitenkin tekemisen arvoinen, sillä saaren korkeimmalle kohdalle vuonna 1899 rakennetusta näkötornista avautuu idyllinen näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle. Koko ympyräreitti on 4 km mittainen, mutta parkkipaikalta pääsee myös näkötornille lyhyempää reittiä pitkin.

Tornilta laskeudutaan puolen kilometrin reitti Pyydysniemen rantaan, josta löytyy niin hiekkainen uimaranta kuin suojaisa nuotiopaikka. Niemennokasta aukeaa näkymä pitkälle Päijänteen selälle, ja vesi oli niin kirkasta että pohja näkyi monen metrin syvyyteen. Oli helposti alkukesän idyllisin päivä istua nuotion äärellä ja kuunnella kuinka käki kukkui jossain lähellä.

Järvenrannan infinity pool ja yllättävän hyvää vegaaniruokaa

Parin päivän metsässä rymyämisen jälkeen hyppäsimme vielä kerran autoon ja ajoimme parin minuutin matkan aivan Päijätsalon luonnonpuiston vieressä olevaan Ilola Inniin. Ilola Inn on superidyllisessä lahdenpohjukassa sijaitseva korkeatasoinen majatalo. Meitä odotti Ilolassa sviitti järvinäköalalla, valmiiksi lämmitetty maisemasauna ja infinitypool! Olen ollut monissa lomakohteissa, joissa infinitypool on jatkunut mereen, mutta enpä ollut koskaan ennen kokenut infinitypoolia, jonka maisema jatkuu järveen. Oli ihan mielettömän upeaa upota altaaseen, josta näkikin suomalaisen järvimaiseman. Samaa maisemaa pääsi ihailemaan saunasta, jonka koko seinä oli ikkunaa.

Tunnustan, että olen pikkupaikkakunnilla matkaillessani aina vähän kuumottunut siitä, osataanko ravintoloissa laittaa vegaanista ruokaa. Ilolasta sai ennakkoon ilmoittamalla kuitenkin oikein hyvän kolmen ruokalajin illallisen – kokki oli selvästi perehtynyt siihen, mitä vegaanisuus tarkoittaa. Erityisen ihana oli jälkiruoka, jossa tyrni ja kesän ensimmäiset mansikat kohtasivat toisensa. Illallisen jälkeen istuimme vielä hyvän tovin laiturilla katselemassa, miten pääskyset lentelivät ympärillämme ja auringonlasku muutti maiseman vaaleanvihreät sävyt vähitellen sinertäväksi.

Ilola Inn sopii varmasti myös perheen tai kaveriporukan kohteeksi, sillä suurimpiin huoneisiin mahtuu majoittumaan jopa viisi henkilöä. Me nautimme kuitenkin siitä, että saimme vetäytyä illan päätteeksi huoneeseen kahdestaan. Voisin kuvitella, että Ilola Innin huoneet sopisivat hyvin myös esimerkiksi hääsviittikäyttöön!

Seuraavana aamuna nautimme vielä aamusaunasta, pulahduksesta altaaseen ja aamiaisen Ilola Innissä. Ajoimme auton takaisin Lahteen jälleen Pulkkilanharjun maisemien läpi ja junailimme takaisin Helsinkiin.

Reissu oli ihana hengähdyshetki itsellekin osin uusissa luontokohteissa. Samalla se muistutti, miten lähellä Helsinkiä onkaan upeita luontokohteita, joihin ei omaa autoa tarvita – täällä onkin kaivettu jo seuraavaa reissua varten kartat esiin! Suuri osa Lahden seudun reiteistä löytyy kätevästi yhdeltä kartalta, joten eikun tutustumaan!

Kuvat: Suvi Auvinen ja Mikko Aarne